Kerron jotakin omasta kokemuksestani. Ollessani 11-vuotias tunsin selvästi, että Jeesus kutsui minua. Ainakin kahdessa kokouksessa nostin käteni myönteisen vastauksen merkiksi. Suuren massakokouksen lopulla en saanut sielunhoitoa eikä kukaan huomannut minua. Sitten olin seurakunnan lastenleirillä ja sama toistui: epäilin ”ratkaisuni” pitävyyttä. Toisena päivänä rukoiltiin niiden leiriläisten puolesta, jotka halusivat saada Pyhän Hengen kasteen. Minä todella halusin! Leirin opettajat siunasivat laskien kätensä päälleni ja heti aloin puhua vuolaasti uusilla kielillä. Se jäi minulle armolahjaksi, joka ei hävinnyt. Sain pelastusvarmuuden ja samassa kuussa minut kastettiin ja liityin helluntaiseurakuntaan.
Noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin menetin pelastusvarmuuden lakihenkisen uskonnollisuuden takia. Kielilläpuhumisen armolahja ei hävinnyt, mutta pelastusvarmuus ja ilo hukkui kokonaan. Sehän oli perustunut henkilökohtaiseen kokemukseeni, joka oli kyllä aito ja Jumalalta tullut. Koin suurta epävarmuutta ja ahdistusta: olenko ollenkaan uskossa. Yksinäni huusin Jeesukselta armahdusta ja anteeksiantoa synneistäni.
Jumalan sana tuli avukseni. Biblia-käännöksen mukaan Jesaja 57:15-16 kuuluu: ”Näin sanoo korkea ja ylistetty, joka asuu iankaikkisuudessa, ja jonka nimi on Pyhä: minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niiden tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyryytetyn hengen ja saattaisin särjetyn sydämen eläväiseksi,” Seuraava jae todella ”kolahti” minuun: ”Sillä en minä tahdo iäti riidellä enkä vihastua iankaikkisesti, vaan minun kasvoistani on henki lähtevä ja minä teen hengen.”Rukoilin sitten yksinäni, että Jumala antaisi minun uudestisyntyä ja saisin uuden hengen. Sain vastauksen sisimpääni: ”Älä enää pyydä uudestisyntymistä, sinulla on se jo.”
Jos pelastusvarmuuden perustus on hengellinen kokemus, vaikka tosi aito ja vahvakin, se ei kanna, kun tulee koetuksen aika. Jeesus ei tahdo meidän elävän tunteiden mukaan, koska ne vaihtelevat. Mikä sitten kestää?
Jeesus sanoo: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.” Markuksen evankeliumi 13:31. Siinä on horjumaton perustus. ”Hän on kallio, hänen tekonsa ovat täydelliset, kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen Jumala, vääryyttä hänessä ei ole. Hän on vanhurskas ja oikeamielinen.” 5. Mooseksen kirja 32:5
Jeesus kertoi vertauksen (Matteus 7:24-27): ”Sen tähden jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattavissa järkevään mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle. Tuli sade, virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä sen perustus oli laskettu kalliolle. Mutta jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattavissa tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle. Tuli sade, virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat, ja se sortui ja sen sortuminen oli perinpohjainen.”
Jeesus on sanonut: ”Minä olen ovi. Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu. Hän käy sisälle ja ulos ja löytää laitumen.”Joh. 10:9. Edelleen on totta nämäkin Jeesuksen sanat: ”Jokainen, jonka Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja sitä, joka minun luokseni tulee, minä en ikinä heitä ulos.” Joh. 6:37 ”Kaikille, jotka ottivat Jeesuksen vastaan, hän antoi voiman ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi.” Joh. 1:12
”Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, nimittäin se uskon sana, jota me julistamme. Jos sinä siis tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” Roomalaiskirje 10:8-10
Jos olet ollut uskoton Jeesukselle, hän pysyy kuitenkin uskollisena, sillä hän ei saata kieltää itseään.
