Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa Jumala on nostanut sinut haasteiden, synnin tai vanhan luontosi keskeltä iloon, vapauteen, rauhaan, ja pian sinulle tulee mieleen ”Ei ikinä enää. Minä en enää tee niin kuin ennen!”. Kuitenkin jostain syystä jotkut asiat eivät näytä jättävän meitä ja hetken päästä taistelemme taas.
Joh. 8:36.
”Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.”
Joten vapauden saaminen ja säilyttäminen ei siis riipu siitä että Jumala ei voisi sinua vapauttaa tai muuttaa sinun tilanteitasi. Päinvastoin Hän haluaa muuttaa tilanteemme, meidät ja meidän luontomme kaltaisekseen, pyhäksi ja vanhurskaaksi – täyteen Jumalan rakkautta.
Mutta miksi sitten taistelemme vanhan luontomme kanssa tai haasteellisten elämän tilanteiden kanssa, vaikka Jumalan sana lupaa, että meillä on Hänessä vapaus ja uusi luonto – olla murehtimatta ja elää Jumalan tahdon mukaan.
Minut herätti ajattelemaan näitä eräs Jumalan sanan kohta, kolossalaiskirjeen toinen ja kolmas luku. Otan tähän blogiin vain katkelmia näistä luvuista.
Kolossalaiskirjeen toisessa luvussa apostoli Paavali tuo esiin kuinka kaikki Kristukseen uskovan elämässä kiteytyy Jeesuksen Kristuksen seuraamiseen, Häneen kasvamiseen sekä tuntemiseen – tulla Hänen kaltaisekseen, elää Hänen kanssaan.
Kol. 2:2-3, 6-7
”että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.”
”Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niin kuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.”
Paavali varoittaa kolossalaisia, ettei kukaan saisi vieteltyä Kristuksen omia järjellisellä opilla (ilman Pyhää Henkeä), tyhjillä lupauksilla tai antamalla erilaisia säädöksiä ja pakkoja noudattamalla mikä on hyvää ja mikä on pahaa(perinnäissäännöt ja alkeisvoimat), saavuttaakseen jumalisuutta – eikä pitäytyä ja tavoitella Kristuksen kaltaisuutta.
Kol. 2:8
”Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.”
Paavali tarkentaa että Jumala on Kristuksessa saanut täydellisen voiton synnistä ja vihollisesta, että me ollen Hänessä olemme vihollisuuden yläpuolella, kuolleet vanhalle luonnollemme. Ja tällöin me emme enää seuraa järjellisiä päätelmiä ja tuntemuksia mikä on oikein ja mikä väärin – vaan Kristusta
Kol. 2:9-15
”Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää, ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.”
Näin ollen siis vanhat säädökset oman lihan, vanhan luonnon, pidättämiseksi ja hallitsemiseksi ovat käyneet turhiksi. Mikäli jatkamme niiden mukaan elämistä, alistavat ne vain elämään vanhaa elämää – muka vanhurskasta, mutta lihalla ylläpidettyä. Sillä oman lihamme, tai vanhan luontomme, hallinta johtaa ylpeyteen; voimme pitää itsestämme huolta ja pitää itsemme vanhurskaina, mikä on mahdotonta. Tällöin emme kaipaa Kristusta, Hänen henkeään, pitämään meitä pystyssä.
Kol. 2:20-23
”Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: ”Älä tartu, älä maista, älä koske!” – sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta – ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sen tähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.”
Voimmeko siis unohtaa säädökset ja elää niin kuin meistä tuntuu? Ei tietenkään! Myös silloin meidän vanha luontomme, itsellemme eläminen, nousisi kuolleista ja oman lihamme himot ja halut tehdä mitä meitä itseämme huvittaa, jälleen tulisivat esiin. Näin me taas valuisimme elämään vanhaa elämää. Ja sanoohan Jumalan sana 1. Johanneksen kirjeessä:
1. Joh. 2:3-5
”Ja siitä me tiedämme hänet (Kristuksen) tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo: ”Minä tunnen hänet”, eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valehtelija, ja totuus ei ole hänessä. Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.”
Miten siis voimme pitää Hänen käskynsä, niin ettemme yritä toteuttaa niitä oman tahtomme mukaan lihassa tai vanhassa luonnossa? Me voimme elää synnitöntä ja vanhurskasta elämää vain Jeesuksessa Kristuksessa. Vain kun seuraamme Häntä.
Kolossalaiskirjeen kolmannen kappaleen alussa Paavali sanoo, että mikäli olet uskossa Kristukseen, pidä katseesi Hänessä, Kristuksessa.
Kol. 3:1-3
”Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa;”
Etsi Kristusta ja olkoon mielemme Hänessä. Sillä elämä, jota uskovina elämme, on Kristuksessa ja me pidämme vanhan luontomme kuolleena katsomalla Häneen ja elämällä uutta elämäämme Hänessä, Hänen Hengessään. Kun me katsomme Häneen, me muutumme Hänen kaltaisekseen.
2. Kor. 3:18
”Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.”
Vain Hänen kauttaan me voimme kuulla ja pitää Hänen tahtonsa, keskittämällä mielemme Häneen. Kun Kohtaamme haasteita katsomme Häneen. Kun etsimme vapautta tai haluamme pysyä pystyssä, katsomme Häneen.
Emme siis yritä itse, inhimillisesti tai sielullisesti, säätää itsellemme lakia, mitä saan tehdä tai mitä minun tulee välttää. Vaan kun haluamme eteenpäin etsimme Hänen kasvojaan, Hänen ääntään, emmekä tee omia päätöksiä ilman Kristusta – Hänen sanansa ja Henkensä ohjausta.
Hän ohjaa meitä Pyhässä hengessä ja Sana sanoo ’Hengellä me kuoletamme lihan teot’.
Room. 8:13
”Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.”
Me emme voita maailmaa katsomalla sitä ja säätämällä itsellemme säädöksiä tai inhimillisesti väistelemällä sen kavaluuksia. Kun haasteet tai houkutukset tulevat horjuttamaan meitä, käännämme katseemme Kristukseen ja palvomme Häntä. Tuomme kuuliaisiksi itsemme ja ajatuksemme Kristukselle – käännämme mielemme Kristukseen.
Vanhalla luonnollamme, lihallamme tai vihollisella ei ole kykyä saada meistä otetta, kun me olemme Kristuksessa ja meidän katseemme on Hänessä. Antakaamme siis itsemme kokonaan Jeesukselle Kristukselle – elääksemme Hänen kauttaan.
1. Joh 4:9
”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.”
– Wille Nummikoski
