On helppo reitti olla vihainen. Oikein kunnolla suuttua tai kitistä edes vähän, joka päivä ja valittaa valittaa valittaa.
On helppo olla pidättämättä ”raivo -aaltoaan” ja antaa sen leiskua ulos. Samalla heittäytyä marttyyriksi ja päästää suustaan mitä ilkeämpia asioita toiselle…
Samalla ajatellen:
Miksi toi nyt on tollainen, ai että kun ärsyttää, miksi mulle aina käy näin, tuo sietäisi saada kunnon opetuksen, miksi maailma on niin epäreilu minulle… jne jne jne.
”Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.”
Matteus 7:5
Vaikeaa taas tuntuu olevan mm. seuraavat:
Itsehillintä, nöyryys, kärsivällisyys, lempeys, rakkaudellinen ihmisten kohtaaminen, positiivisuus, aito auttamisen halu, kuuntelu, ymmärtäväisyys, läsnä olo jne.
”Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.”
Galatalaiskirje 5:22-23
Huomioi, että tässä edellä mainitussa raamatun jakeessa puhutaan HENGEN HEDELMÄSTÄ, joka tarkoittaa, että sisältämme, hengestämme kumpuaa hyvää ulos, kun Pyhä Henki on sisimpämme ensin päässyt täyttämään.
Omassa voimassamme emme pysty väkisin puristamaan yltiömäistä positiivisuutta ja väkisin positiivisena olo on väkisinkin todella voimia vievää ja ihmistä kuluttavaa.
Tämä maailma itsessään teettää kauheasti ylimääräistä stressiä, huolta ja murhetta ihmiselle
ja jos ihminen itse ei osaa myöntää
edes itselleen tarvitsevansa apua vihan hallinnassa, masennuksessa, huolissa tms ja tulla itse Jumalan eteen pyytämään apua näihin asioihin: vihan hallintaan, apua suruun, apua itsensä kanssa, niin ei viha ja muut negatiiviset tunteet tule koskaan laantumaan ja jättämään ko. henkilöä rauhaan.
Vain ja ainoastaan yliluonnollinen voima: Jeesus voi vapauttaa ja puhdistaa särkyneen, kylmän sydämen.
”Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki.”
Psalmit 51:12
Puhun näistä siksi, koska olen käynyt sen itse läpi ja käsittelen edelleen asioita Jumalan kanssa. Olen tuntenut niin äärimmäisen hyvän olon sisimmässäni ja yliluonnollisena tulvivan rauhan, että ei ole aihetta olla kuin ylpeä ja täynnä iloa siitä, mitä Jumala minussa on saanut ja tulee saamaan aikaan, sekä tuntea samaan aikaan äärimmäistä nöyryyttä.
Ja haluan vielä korostaa, että tottakai on täysin luonnollista ja todella ok tuntea kaikki mahdolliset tunteet, mitä ihmismieli keksiä saattaa. Eikä tunteita pidä tukahduttaa tai jättää huomiotta!
Se on ratkaisevaa, annammeko tunteen ottaa itsessämme yli vallan vai tuommeko sen Jumalalle ennen kuin niin käy ja saamme tarvitsemamme avun.
Jokaisella meillä on omat ongelmat ja heikkoudet.
Mutta vain nöyrän sydämen asenteen kautta voi heikosta tulla vahva.
”Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden.
Juuri heikkona olen voimakas.”
2. Korinttilaiskirje 12:10
Tänä päivänä korostetaan, joka paikassa sitä, kuinka positiivisuus on IN ja irti päästäminen, asioiden kohtaaminen ja hyväksyminen todella tärkeää oman sisäisen rauhan löytämisessä.
Henkilökohtaisesti olen paljonkin samoilla linjoilla, mutta tiedän senkin, että vaikka löytyisi mikä tahansa positiivisuuden super ABC -kirja ja vaikka mitkä asiantuntijat kuinka luennoitsisivat erilaisista mielenhallinta opeista, niin ei mikään vedä vertoja itse ihmisen Luojan avulle, tuelle ja turvalle.
Ihan joka ikinen luennoitsijakin, vaikka olisi kuinka korkeasti koulutettu tahansa tulee kokemaan haasteita elämässään, joista ei viisaudella tai irti päästämiselläkään päästä eteenpäin. Kun tapahtuu asioita joita ei voi entuudesta aavistaa tai hallita. Ihminen on loppujen lopuksi olemattoman pieni kirppu, joka koittaa omalla viisaudellaan selvittää äärettömyyden, tavoitella tavoittamatonta ja tietää mihin avaruus loppuu. Tämä sama sinnikäs pieni ihminen on taivaan ja maan Luojalle niin korvaamattoman tärkeä ja rakas.
”Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänen yhteydessään.”
1. Johanneksen kirje 2:5
”Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.”
1. Johanneksen kirje 4:9
