Aiheenani tällä kertaa rukous ja sen voimallisuus.
Kyselin Jumalalta Joulun alla, mistä aiheesta Hän haluaisi juuri sinun lukevan blogistani
ja tämä aihe nousi vahvasti pintaan.

Monella saattaa löytyä vielä muistoista omat iltarukoukset lapsuudesta
tai vähintäänkin muistuu mieleen se naapurin uskovainen mummu.
Haluaisin kysyä, mitä sinulla tulee mieleen sanasta rukous? Rukoiletko koskaan?
Ja onko rukouksellasi kohdetta. Sitä jolle puhut/esität toiveesi/surusi ja ilosi?

Alkuvuodesta, samoihin aikoihin, kun olin kasteella käynyt ja tuntenut Jumalan rakkauden, aloin rukoilla.
Rukoilla yksin kotona, lähes päivittäin. Samassa paikassa, johon olin ennen joogamaton levittänyt rauhoittumista varten. Tällä kertaa tein asioita toisin.
Aamulla herättyäni avasin raamatun jumppamaton ja parin tyynyn päälle. Istuin siinä polvillani ison peilin edessä kotonani.
Laitoin usein myös pari kynttilää palamaan ja aloin rukoilla. Rukoilin, rukoilin ja kuuntelin.
Usein kyyneleet alkoivat virtaamaan, ilman että ymmärsin siihen edes selvää syytä itsekkään.
Välttämättä omassa mielessäni ei liikkunut rukouksen aikana minkäänlaisia surullisia ajatuksia, mutta silti itkin, kuin vesiputous.
Jokaisen rukouskerran jälkeen oli niin ihanan raikas, iloinen ja rento olo, josta oli hyvä aloittaa päivä.
Tunsin, kuinka Jumala puhdisti minua ja tuki eteenpäin jaksamisessa.

Seuraavaksi oma todistukseni ihmeparantumisesta:
Olen kärsinyt jo vuosia kuukautiskivuista ja mitä enemmän on ikää tullut, sitä kovemmaksi kivut on vuosien vieriessä kuukausittain yltynyt.
Alku vuodesta eräänä päivänä, kun aloitin aamulla rukoukseni. Tunsin samalla hetkellä, kuinka menkkakipu oli jälleen yltymässä. Ajattelin heti, että täytyy kohta ottaa lääkettä, että pääsisi töihin. Aloin rukoilla ja siinä samassa teinkin uuden päätöksen. Päätin uskoa koko sydämestäni, että Jumala parantaa vatsakipuni, etten tarvitse enää lääkkeitä ja että saan elää kivutonta elämää.
Lähdin töihin ilman särkylääkkeitä ja aina välillä kiitin ja ylistin Jumalaa päivän aikana mielessäni. Illalla menin nukkumaan ja seuraavana aamuna huomasin, ettei kipu ole vieläkään yltynyt. Päinvastoin se on alkanut hiipumaan pois. Yöt meni nukkuessa äx-asennossa selällään, aiemman sikiöasennon sijaan. Saapui seuraava kuukausi ja kivut pysyivät poissa. Ja tämä on nyt vaan toistunut kerta toisensa perään. Tämä todella on ihme, omakohtainen ihmeeni Jumalalta ja olen niin kiitollinen Hänelle.

~ Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte,
sen te saatte.
Matteus 21:22 ~

~ Kuuntele rukoustani, Jumala, älä kätkeydy, kun pyydän apua.
Psalmit 55:2 ~

Takka tarvitsee puuta palaakseen, mutta jos et laita puuta takkaan tuli sammuu ja jää hiillos.
Oletko sinä tänään hiilloksella vai onko takkasi ollenkaan lämmin.
Puut kuvastaa rukousta. Jotta voi palaa täynnä Jumalan voimaa ja rakkautta me tarvitsemme rukousta,
ihan jokainen ja joka ikinen päivä.

~ Rukoilkaa lakkaamatta.
1. Tessalonikalaiskirje 5:17 ~

Jumalalla on valtava Super Marketti täynnä raikasta hedelmää ja upeita tuotteita notkumassa hyllyillä,
jotka edesauttaisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia, mutta käytämmekö ostoskärryjä vai jääkö ne tyhjänä pihalle.
Otammeko isojen kärryjen sijaan käteen korin vai otammeko koria ollenkaan ja yritämme omin voimin ja käsillämme kahmia hyllyiltä tuotteita kassalle,
jolloin kaikki hyvät hedelmät, ruoat ja juomat putoavat lattialle, emmekä pääse koskaan osallisiksi Jumalan tarjoamista asioista elämässämme.

Rukouksessa on valtava voima, eikä ole olemassa ns. ”oikeaa tapaa rukoilla”.
Vain Jumala yksin tietää sydämesi ja haluaa kuulla suustasi sanat, jotka Hänelle lausut rukouksessa.
Älä kompastu siihen, ettet tiedä mitä/miten puhuisit Jumalalle. Hän tietää sinut paremmin,
kuin itse tiedät itsesi ja on valmis milloin tahansa kuuntelemaan juuri sinua, sinun ääntäsi, sinun ajatuksen juoksuasi.
Muista myös, että rukous on vieläkin tärkeämpää silloin, kuin ei yhtään tekisi mieli rukoilla.
Silloin sinä tarvitsisit yhteyttä vielä voimakkaammin. Vihan, surun tai masennuksen keskellä aloita kiittämään Jeesusta. Niin hullun kuriselta kuin se kuulostakaan, niin kiitä. Kiitä sittenkin.
Ja huomaat, kuinka ymmärryksen ylittävä rauha ahdinkosi keskellä täyttää sydämesi.

~ Älkää olko mistään huolissanne,
vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.
Filippiläiskirje 4:6 ~

Ole rohkea. Usko ja luota.

/ Marianne