Juhannusta on perinteisesti vietetty valon juhlana. Sitä on juhlittu jo vuosituhansia ja perinne tuntuu edelleen jatkuvan. Vaikka kyseessä on maallinen juhlapäivä, vapaapäivä tai joillekin vain pidennetty viikonloppu, on sitä myös aikojen saatossa vietetty Johannes Kastajan syntymäpäivänä. Tiedämme, että Johannes Kastaja tuli valmistamaan tietä Jeesuksen Kristuksen ensimmäiselle tulemiselle. 

Näin Juhannukseen, Johannes Kastajaan ja valon juhlaan liittyen, tuon esille kohdan Johanneksen evankeliumista ensimmäisestä luvusta. Luvun alussa kerrotaan Jumalan Sanasta, Jeesuksesta Kristuksesta – Jumalasta. Kuinka Hän tuli pelastamaan, antamaan todellisen elämän, jokaiselle joka ottaa Hänet Herrakseen. Jakeissa 6-8 Puhutaan, kuinka Johannes Kastaja tuli valmistamaan tietä Jeesuksen Kristuksen ensimmäiselle tulemiselle. 

6 Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes.
7 Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
8 Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
 

Näistä jakeista ja koko ensimmäisestä luvusta näemme, että Johanneksen tarkoitus oli valmistaa Herralle tie, todistaa Valkeudesta – Jeesuksesta Kristuksesta. Johannes toimi Jumalan asettamana tehtävässään ja hänen kauttaan monet ihmiset tulivat parannukseen ja avoimeksi Jumalan valtakunnan evankeliumille, joka oli tulossa Jeesuksessa. 

Kun nyt pidämme mielessä tämän ja huomaamme että 8. jae sanoo ettei Johannes ollut se valkeus joka oli tulossa, voimme ymmärtää, että hän kuitenkin loisti valoa tuon aikaiseen pimeään maailmaan, ja toi sen kautta toivon pelastuksesta suurille kansanjoukoille, jotka kääntyivät parannukseen. Johannes siis loisti valoa.

Vanhan testamentin puolella tämän valon vaikutus voidaan nähdä eritavoin Jumalan miesten ja naisten yllä. Oli sitten kyse fyysisestä kirkkaudesta, joka loisti Mooseksen kasvoilta, Esterin mielisuosiosta Jumalan edessä tai Salomon viisaudesta, ihmiset tunnistivat valon olevan Jumalasta. Tämä valo oli kuitenkin vain heijastus tulevasta, aivan kuten valkeus Johanneksenkin yllä.

Nyt kun Jeesus Kristus, todellinen elämä ja valkeus, on voittanut pimeyden, on Jumalan valkeus Pyhässä Hengessä asettunut Jeesuksen Kristuksen omiin. Näin ollen on meillä vielä suurempi toivo ja valo kuin mitä Johanneksella oli, sillä Johannes ei elänyt, uutta liittoa, Kristuksessa Jeesuksessa.

Nyt jokainen Kristuksen oma pitää sisällään tuota samaa valkeutta, Kristusta Jeesusta, joka oli tuolloin tulossa maailmaan. Pyhän Hengen kautta me elämme tuota elämää, valkeutta, Krituksessa Jeesuksessa. Tämä valo on monin verroin suurempi ja voimakaampi kuin se mikä Johanneksella oli, sillä Kristus on itse tullut meissä valkeuden lähteeksi Henkensä kautta. Siinä missä Johannes todisti Sanasta ja valkeus oli hänen yllään, johdaten monet parannukseen, on Kristus meissä valkeuden lähde pelastukseksi, itsellemme ja jokaiselle joka Hänet vastaanottaa. Sanoohan Herra itse

12 Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: “Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus”.

Juhannus on valkeuden juhla ja meillä on todellinen syy juhlia. Onhan itse Jumala, Valkeuksien Isä, Jeesus Kristus, vastaanotettuamme Hänet, pelastanut meidät ja tullut meihin sisäisesti asumaan. Näin ollen me saamme kantaa Hänen valoaan mihin ikinä menemme ja juhlia joka hetki, kun Hänessä olemme, Valon/Valkeuden/Kirkkauden/Jeesuksen Kristuksen juhlaa. Vaeltaa valon lapsina, perillisinä, vapaina Kristuksessa Jeesuksessa.

Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina

Nyt on siis meidän tehtävämme vaeltaa valkeuden lapsina, lähestyen Häntä. Luovuttaen hänelle kaikki, mitä meillä tai omassa itsessämme on. Antautua Hänen muutettavakseen, jotta Hän – Jeesus Kristus, voisi muuttaa meidät niin, että Hänen valonsa loistaa kokonansa meistä. Tuoden todellisen armon, rakkauden ja totuuden tähän aikaan, jotta kaikki pääsisivät yhteyteen, suhteeseen, Jumalan kanssa.